Huomaan, että aika monet blogimerkinnät liittyvät liikennekäyttäymiseen. Ehkä siksi että se on se yksittäinen tekijä, joka eniten ja useimmiten nostaa verenpainetta. Sadekauden alkaminen on lisännyt ruuhkia, sillä sateen sattuessa liikenne jostain syystä puuroutuu. Yhtenä syynä saattaa olla se, että monessa risteyksessä ei ole liikennevaloja, ja päivystävät poliisit eivät useinkaan viitsi seisoa sateessa keskellä risteystä, jolloin kaaos ottaa vallan.

Eilen alkoi sataa kaatamalla juuri varsinaisen työajan päättyessä, joten en edes viitsinyt lähteä yrittämään, vaan jäin suosiolla tekemään hiukan rästitöitä. Sateen hiukan vaimennuttua lähdin sitten kotia kohti. Tiirailin jo matkan päästä yhtä potentiaalista kaaosristeystä, ja päätin että jos jonoa näkyy, niin menen suosiolla toista, pidempää reittiä. Jonoa ei kuitenkaan näkynyt, joten päätin yrittää suorinta tietä. Liikenne oli rauhallista, eikä kaaoksesta ollut tietoakaan. Pääsin iloisesti hyräillen n. 20 metrin päähän risteyksestä, ja sitten kuin tyhjästä yhtäkkiä keskelle risteystä ilmestyi kauhea sumppu. Ei siihen tarvita kuin pari tomppelia, jotka pystyvät tukkimaan koko risteyksen, ja senhän tietää mitä siitä seuraa...

Parissa minuutissa koko risteys oli täynnä autoja sikin sokin, kun kaikki yrittivät päästä määränpäähänsä ilman minkäänlaista järjestelmällisyyttä. Siinä sitten seisoin jonon jatkona ja manailin huonoa onnea. Hetken päästä paikalla oli myös poliisi ja kymmeniä autoilijoita, jotka nousivat autostaan ja huusivat ja huitoivat keskellä risteystä. Kaiken keskellä seisoi iso bussi joka tukki tien ainakin kahteen suuntaan.

Ymmärrän että isoissa, ja pienemmissäkin kaupungeissa silloin tällöin syntyy ruuhkaa. Pieni odottaminen sinänsä ei minua pahemmin rassaakaan. Mutta idioottimainen käyttäytyminen rassaa... Väillä tuntuu, että joiltakin nigerialaisilta puuttuu kyky ajatella nenäänsä pidemmälle. Tuollaisissa kaaostilanteissa jokainen autoilija ajattelee vain itseään eikä kokonaisuutta. Jokainen oman auton eteenpäin liikahtama senttimetri on voittoa, eikä ajatella, että jos nyt odottaisin 5 sekuntia, niin ehkä koko kaaos voitaisiin purkaa.

Valitettavasti tämä on vahingollinen kierre, sillä sitten alkaa itsekin käyttäytyä niin kuin muutkin. Jos jää odottamaan, niin ei kertakaikkiaan koskaan pääse risteyksestä läpi. Niinpä siis liimauduin edellä ajavan auton perään, ja onnistuin ehkä vain 10 minuutin odottelun jälkeen liruttelemaan pienestä raosta kaaoksen läpi. Sen jälkeen piti vielä varoa autoja, jotka ajoivat minua vastaan omalla kaistallani, koska heidän kaistansa oli tukossa. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin ja kotiin päästiin.

Illalla oli vielä toistamiseen epäonnea liikenteessä, kun olin menossa salsaamaan, ja onnistuin ajamaan parlamentin ohi juuri silloin kun joku korkea-arvoinen pamppu oli tulossa paikalle (mahdollisesti itse presidentti oli menossa läheiseen villaansa). Koko liikenne pysäytettiin n. 10-15 minuutiksi, ja siinä sitten seisoimme ja odotimme jotakin. Lopulta tietä pitkin saapui n. 20-30 auton kolonna pillit ja vilkut päällä, ja kunhan he olivat menneet, niin sitten saatoimme taas jatkaa matkaamme. Voihan tuollaista käytäntöä tietysti perustella turvallisuusseikoillakin, mutta täällä nuo autosaattueet tuntuvat kyllä enemmän olevan sellaista egon pönkittämistä. Milloin mikäkin kuvernööri ajelee pillit päällä tuhatta ja sataa aiheuttaen vaaratilanteita liikenteessä niin itselleen kuin muillekin.