Tänään päätimme lähteä käymään läheisessä supermarketissa. Sinne oli tietysti mentävä taksilla. Ostoskeskuksessa oli ruokakaupan lisäksi muutamia muita liikkeitä, joissa myytiin mm. huonekaluja, polkupyöriä ja kodinkoneita. Huonekalut olivat hienoja, ja kaikki muukin tavara modernia, mutta olin ihan järkyttynyt hintatasosta. Kaikki oli vähintään yhtä kallista tai kalliimpaa kuin kotona.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ruokakaupan puolelta löytyi melkein kaikkea samaa tavaraa kuin kotonakin (paitsi näkkileipää ei tietenkään ollut). Kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa tarjolla oli paljon ihan samoja merkkejä kuin Euroopassakin, joten pelottelut siitä, mitä kaikkea täältä ei saa, osoittautuivat liiotteluksi. Hinnatkin tosin olivat samaa tasoa kuin Euroopassa. Tuolla kaupassa näimme useita muita valkoisia, ja myös paikalliset asiakkaat tuntuivat ostavan paljon luksustuotteita, kuten viiniä ja muuta tuontitavaraa. Päättelimmekin että tämän täytyi olla eräänlainen luksuskauppa, jossa rikkaat käyvät hankkimassa niitä tuotteita, joita muilta markkinoilta ei saa.

 

Marketista palattuamme kävimme vielä asioimassa tässä hotellin ulkopuolella. Tienvieruksilla on aina paljon paikallisia miehiä, jotka viettävät aikaansa siellä. En oikein tiedä, mitä he siellä oikeastaan tekevät, mutta ilmeisesti tekevät jonkun verran bisnestä ja sosialisoivat. Joillakin on pöytiä tai kojuja, joista he myyvät erilaisia asioita. Tänään näimme myös ryhmän muslimimiehiä rukoilemassa. Naisia ei juuri näy.

 

Käymme tuolla paikallisten keskuudessa mm. vaihtamassa rahaa. Täällä ei voi käyttää luottokorttia, joten matkustimme tänne mukanamme pino dollareita, joita sitten vaihdamme paikalliseen valuuttaan (naira). Hotellissakin voisi rahaa vaihtaa, mutta hotellin ulkopuolella asioidessa saa paremman kurssin. Tämä on täällä ihan tavallinen tapa vaihtaa rahaa. Hotellin ulkopuolella saamme myös helposti ostettua puheaikaa paikallisiin pre-paid-liittymiimme. Ruokaakin saisi tuolta ostettua, mutta toistaiseksi olemme uskaltautuneet ostamaan vain banaaneja.

 

Tähän mennessä emme ole törmänneet asioihin, jotka olisivat erityisen halpoja. Tietysti tämä on kallis hotelli, ja hotellin ravintoloissa syöminen on aika kallista. Kuten sanottu, tuo ostoskeskuskaan ei ollut halpa paikka, ja taksilla ajaminenkaan ei ole erityisen edullista, koska uskallamme turvallisuussyistä toistaiseksi käyttää vain hotellin ”omia” takseja. Kadulta saisi varmasti halvemmankin taksin, mutta käytämme mieluummin hotellin takseja ainakin näin alkuun. Asunnotkin ovat kalliita niin kuin kirjoitin aiemmin. Ilmeisesti turvallisuus ja eurooppalaisen elintason säilyttäminen täällä maksaa. Varmasti opimme ajan kanssa miten täällä voi säästää eri asioissa.

 

Ps. Eilen en enää illalla ehtinyt nettiin, ja tänä aamuna ei hotellin nettiyhteys pelannut, joten lisäilin näitä kirjoituksia vähän jälkikäteen, ja huijasin vähän julkaisuajankohdassa.