Lähdimme tässä eräänä päivänä hankkimaan vedenkeitintä supermarketista. Kaupan hyllyltä löytyikin 6-7 erilaista mallia, mutta vain kahdessa niistä oli hinta. Sanoin miehelle, että pitää käydä kysymässä näiden muiden hintoja, johon hän (samassa kaupassa ennenkin asioineena) totesi, että näinkö helposti luulin asian selviävän. Jätin kommentin omaan arvoonsa ja kysyin läheiseltä myyjältä keitinten hintaa. Vastaus tuli ykskantaan: ”No price” eli ”Ei hintaa”. Ja saman tien myyjä oli jo menossa pois. Itse en hämmästykseltäni saanut sanaa suustaan, mutta mies (joka ei siis ollut yhtä hämmästynyt) kysyi häneltä, emmekö siis voineet ostaa näitä malleja. Vastaus oli kieltävä. Meidän piti siis ostaa yksi niistä kahdesta, joissa oli hinta, ja ne muut mallit jäivät hyllyyn odottamaan päivää, jolloin joku vaivautuisi hinnoittelemaan ne.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Kuulin myöhemmin naapurin rouvalta, että hän oli saanut samanlaista palvelua samassa kaupassa aiemmin, mutta hän ei ollut luovuttanut niin helposti. Hän oli marssinut myymäläpäällikön juttusille ja kysynyt häneltä apua. Myymäläpäällikkö oli marssinut ulos konttoristaan ja laittanut laiskoihin myyjiin vauhtia. Ilmeisesti kysymys oli vain siitä, etteivät myyjät viitsineet hinnoitella tuotteita.

Samantapainen juttu sattui eräässä pikaruokapaikassa, jossa ei kahtena peräkkäisenä kertana ollut saatavana kanasalaattia. Samainen naapuri, jonka kanssa olin toisella kerralla syömässä, pysäytti ohikulkevan tuttunsa, joka sattui olemaan ravintolapäällikkö, ja kyseli vaivihkaa asiasta. Ja taas saivat paikan työntekijät kuulla kunniansa. Ilmeisesti joku salaatin ainesosa oli loppu, eikä kukaan vaivautunut mainitsemaan asiasta, koska tiesivät että joutuvat siinä tapauksessa itse lähtemään hankkimaan puuttuvaa tavaraa.