Tällaisia päiviä saisi olla useamminkin. Heräsin aamulla juuri sopivasti niin, että ehdin viemään miehen töihin, jotta sain auton omaan käyttööni päiväksi. Sitten palasin kotiin ja torkahdin vielä hetken verran sängyssä. Sen jälkeen söin kaikessa rauhassa aamupalaa ja ajelin toisen expat-vaimon luo pelaamaan tennistä ja syömään lounasta. Sitten palasin kotiin ja nyt odottelen, että kotiapulainen tulee siivoamaan talon ja laittamaan päivällistä. Illalla on tarkoitus mennä vielä salsatunnille.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

No, kaikille on varmaan selvää, ettei "edustusrouvankaan" elämä täällä aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan yleensä ihan tavallista elämää. Eiköhän tällaisetkin päivät kävisi kyllästyttämään, jos kaikki olisivat sellaisia. Pohjimmiltani kaipaan kuitenkin säännöllistä päivärytmiä. Olisin varmaan jo aivan tylsistynyt, jos en alunperin tänne tultuamme olisi saanut töitä.

 

Täällä tapaa paljon diplomaatteja tai kansainvälisten organisaatioiden palveluksessa olevia henkilöitä, joiden elämä ehkä päällepäin näyttää kadehdittavalta. On jännittävä työ, jossa pääsee matkustelemaan ympäri maailmaa jne. Mutta asialla on myös kääntöpuolensa. Monet perheet vaihtavat asuinmaata 2-3 vuoden välein, ja vaikka se voi ehkä vaikuttaa kiehtovalta (ja sitä tietysti onkin), niin itsestä tuntuisi todella rasittavalta muuttaa vähän väliä maasta toiseen ja aloittaa kaikki alusta: etsiä asunto, hankkia auto, löytää harrastuspaikat ja lapsille sopiva koulu, luoda ystäväpiiri, mahdollisesti vielä oppia uusi kielikin jne. Ja sitten kun kaikki tämä on tehty, onkin jo lähestulkoon aika alkaa valmistautua uuteen paikkaan muuttamiseen. Erityisen haastavaa tämän täytyy olla mukana muuttaville puolisoille, varsinkin niille joilla on kunnianhimoa omaakin työuraa koskien. Ei voi olla helppoa aina löytää sopivaa ja mieluisaa työtä uudessa maassa.

 

Asiasta toiseen. Olemme hieman harkinneet uuden asunnon etsimistä ensi vuodeksi. Oikeastaan kahdesta syystä: siksi että nykyisessä compoundissamme ei ole uima-allasta (monilla muilla on) ja siksi että uudessa työpaikassa aloitettuani olisi kätevämpää asua jossain toisella puolen kaupunkia. Emme kuitenkaan ole oikein saanut asunnonetsintäprosessia käyntiin, ja alkaakin ehkä näyttää siltä, että jäämme nykyiseen asuntoon toiseksikin vuodeksi.

 

Nykyisessä asunnossa on kuitenkin monia hyviä puolia, joista päällimmäisin on se, että meillä on AINA vettä, eivätkä sähkökatkot oikeastaan koskaan kestä paria minuuttia pidempään (=generaattori toimii ja siihen on aina polttoainetta). Nämä kuulostavat ehkä itsestäänselvyyksiltä, mutta eivät valitettavasti sitä ole. Vesi- ja sähköongelmia on monilla sellaisillakin, jotka asuvat paljon hienommissa asunnoissa kuin omamme. Lisäksi meillä on tenniskenttä (joskaan ei mitenkään erityisen hyväkuntoinen), compoundia pidetään turvallisena, asunnon pikkuviat korjataan yleensä vitkuttelematta (poikkeuksena falskaava ikkuna joka on edelleen korjaamatta), ja sijaintikin on ihan kohtalainen, varsinkin salsatunteja ajatellen. Ja yhtenä suurena plussana on se, että asuntomme on kalustettu, me kun emme tuoneet mukanamme mitään kalusteita. Joten voi tosiaankin olla, että jäämme tähän vielä toiseksikin vuodeksi, koska ei tunnu kovin todennäköiseltä, että löytäisimme sopivasti sijaitsevan kalustetun asunnon, jossa olisi uima-allas JA tenniskenttä, ja johon meillä olisi varaa... Abujassa ei ole mitenkään halpaa asua, ja vuokrien huhutaan kovasti nousevan entisestäänkin.