Pääsiäisenä meillä oli molemmilla neljän päivän vapaa. Olimme aiemmin hiukan harkinneet lähtevämme jonnekin reissuun, mutta varsinkaan minua ei tuo matkustamisajatus sitten kuitenkaan kauheasti kiehtonut. Minusta matkailu Nigeriassa on aika rasittavaa, ja toisaalta ulkomaillekaan ei oikein ollut järkeä lähteä vain muutaman päivän vuoksi.

Olimme sitten kotona Abujassa, ja se osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Ensimmäinen vapaapäivä perjantai meni lähinnä nukkuessa; olimme kai molemmat väsyneitä töistä. Onneksi reipastuimme sitten hiukan, ja ehdimmekin tehdä pitkän viikonlopun aikana monenlaista mukavaa: kävimme elokuvissa, keilaamassa (kahdesti), uimassa (kahdesti), tennistä pelasimme lähes joka päivä, ja samalla tapasimme kavereita kaikkien näiden aktiviteettien lomassa.

Nyt on taas arki edessä. Viime päivien uutiset Bangkokista ovat koskettaneet ehkä enemmän kuin tuollaiset mellakkauutiset yleensä. Syynä on se, että kun mieheni aikanaan haki tätä Abujan paikkaa, niin haettavana oli myös paikka Bangkokissa, ja ainakin minä pidin peukkuja Bangkokille Abujan sijaan. Kuitenkaan ovet sinne eivät auenneet, vaan tie vei tänne Nigeriaan, mikä silloin tuntui paljon turvattomammalta paikalta. Nyt olen kuitenkin ihan tyytyväinen siihen, että olen täällä enkä siellä... Onneksi mellakat näyttävät nyt Bangkokissakin ehkä rauhoittuvan.