Yksi asia mistä on pitänyt jo pitkään kirjoittaa on ihmisten puhuttelu ja tervehdykset. Ensinnäkin täällä käytetään muodollisempaa kieltä kuin mihin on tavallisesti tottunut, eli kaikkia tervehditään tyyliin Good afternoon ja Good evening jos ei ole tosi hyviä tuttuja. Sitten kaikkia vieraampia (ja itseasiassa monia tutumpiakin) puhutellaan tyyliin Herra/Rouva/Neiti se ja se. Esimerkiksi koulussa kaikki oppilaat puhuttelivat opettajia – ja myös me opettajat toisiamme – tällä tavoin. Joitakin puhuteltiin Mr/Mrs/Miss Sukunimi, kun taas joillekin oli vakiintunut tittelillä ja etunimellä puhuttelu. Itse halusin että minua kutsuttiin Mrs. Etunimeksi, koska se tuntui vähemmän muodolliselta.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ihmisiä tavatessa on tapana kysyä ensinnäkin How are you? eli mitä kuuluu. Jos tapaa aamulla, esim. töihin mennessä, on lisäksi hyvin tavallista kysyä How was your night? Se vaikutti aluksi hyvin tunkeilevalta kysymykseltä, mutta olen vain oppinut vastaamaan Fine, and yours? miettimättä sen kummemmin mitä kysyjä oikeastaan halusi tietää…

 

Henkilökohtaisten kuulumisten lisäksi on myös kohteliasta kysyä, kuinka kyseisen henkilön perhe voi, esim. puoliso, lapset, jne. Siitäkin huolimatta ettei olisi koskaan näitä henkilöitä tavannutkaan! Tämä tuntui aluksi ihan kauhean kummalliselta, mutta nyt siihen on jo tottunut. Vaikka en kyllä vieläkään osaa oikein luontevasti vaihtaa kaikkia näitä tervehdysfraaseja, joten joidenkin mielestä käyttäydyn varmaan kauhean epäkohteliaasti.

 

Tämä liittyy sitten myös sellaiseen asiaan kuin hierarkiaan, joka on kyllä täällä paljon voimakkaampaa kuin Pohjoismaissa. (Pohjoismaat ovatkin varmaan maailman vähiten hierarkisia yhteiskuntia.) Ihmisen asema vaikuttaa hyvin paljon siihen miten häneen suhtaudutaan, esim. pomon ja alaisen suhde on täällä paljon mutkikkaampi kuin kotona. Valkoisiin myös suhtaudutaan automaattisesti kunnioittavammin kuin muihin. Mies on kertonut noloista tilanteista töissä, kun tuntemattomat ihmiset automaattisesti olettavat että hän on toimiston pomo, koska on valkoinen, vaikka itseasiassa yksikön johtaja on nigerialainen mies.

 

Meidän työntekijöillemme (kotiapulainen + satunnaiset autokuskit) olemme Ma / Madam sekä Sir tai vielä useammin Master (miehestä). On jotenkin vaivaannuttavaa, kun he jotka pitävät itseään alhaisemmassa asemassa olevina, kumartelevat ja pokkuroivat meille kuin jollekin korkea-arvoisille ihmisille. Itse kun en osaa kuvitella olevani sen kummoisempi kuin hekään, vaikka maksammekin heille palkkaa. Ollessani vielä koululla töissä meinasin revetä nauramaan yhdesti kun toivotin yhdelle koulun puutarhureista hyvät huomenet, ja vastaus oli kutakuinkin "Yes Madam good morning thank you" + kumarrukset päälle.

 

Luulen, että valkoiset ovat täällä suosittuja työnantajia hyvän palkanmaksukyvyn lisäksi juuri sen takia, että heistä monet eivät ehkä lähde mukaan sellaiseen simputtamiseen kuin paikalliset. Hierarkian toinen puoli on nimittäin se, että täällä pomot saattavat käyttää asemaansa hyväkseen ja haukkua alaisiaan aika estottomasti. Muutenkin täällä välillä selvitellään asioita sellaisilla äänenpainoilla, että heikompaa hirvittää. Mutta sitten kun asia on selvitetty, niin taas hymyillään ja ollaan kavereita. Että ei sellaista suomalaista jurottamista J Joku kuukausi sitten kuulin, että parlamentissa oli joku käsiteltävä asia kuumentanut tunteita siinä määrin, että oli ihan jouduttu käsirysyyn sellaisin seurauksin, että yksi kansanedustaja sai sydänkohtauksen ja kuoli.