Ensimmäinen “yksinäinen” viikonloppu on ehtinyt jo pitkälle sunnuntaihin, enkä tosiaankaan ole vielä ehtinyt pitkästymään. Eilen olin ensin pitkän päivän koulun myyjäisissä, ja siellä tapasin naapurin etiopialaisen rouvan, joka halusi viedä minut elokuviin. Hän tiesi, että mieheni on matkoilla, eikä ilmeisesti halunnut minun viettävän lauantai-iltaa yksin. Menimmekin sitten leffaan, ja katsoimme amerikkalaisen komedian. Se oli tosi rentouttavaa, ensimmäinen kerta elokuvissa täällä!<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tänään nousin tavoistani poiketen aikaisin ylös sängystä, ja päätin lähteä nauttimaan vielä viileästä aamusta kävelemällä compoundin ympäri. Ehdittyäni toiselle laidalle compoundia huomasin toisen naapuripariskunnan (etelä-afrikkalaisia) istuskelevan talonsa ulkopuolella, ja he kutsuivat minut seuraansa aamuteelle. Oli ihanaa istuskella ulkona ja nauttia lintujen laulusta ilman kiirettä mihinkään. Päätinkin että haluan useammin ulos varhain aamulla, kun aurinko ei vielä paahda niin kuumasti.

 

Lähdin vielä tämän pariskunnan mukana expatien kirkkoon, ja sen jälkeen he näyttivät minulle uusia paikkoja lähitienoilta. Taas löytyi uusi ostoskeskus, missä oli siistiä, tilavaa ja melko hyvät ruokavalikoimat! Kummallista etten ollut tiennyt tuostakaan paikasta, tosin ei se kyllä ulospäin juuri ostoskeskukselta näyttänytkään.

 

Vaikuttaa siltä, että naapurustoni väki tekee usein pieniä kävelylenkkejä compoundin sisällä varhain aamulla sekä iltaisin, ja nämä kävelylenkit vaikuttavat olevan hyvä mahdollisuus tutustua naapureihin. Ajattelinkin että voisimme istua sisällä vähän vähemmän ja liikkua enemmän ulkona. Ja yrittää olla vähän vähemmän juroja suomalaisia, ja itseasiassa tutustua naapureihin. Meilläkin on paljon mukavia naapureita, joihin olisi mukava tutustua paremmin.

 

Illalla olen ehkä vielä menossa yhden tutun melkein-naapurin luokse. Täällä viihtyy aina niin paljon paremmin, kun on jotain sosiaalista elämää.