Guraran putouksilta lähtiessämme jouduimme heti alkumatkasta todistamaan liikenneonnettomuutta. Tai emme nähneet itse onnettomuuden tapahtumista, mutta saavuimme paikalle ilmeisesti melko pian sen jälkeen. Yksi mies makasi elottomana keskellä toista ajokaistaa. Kolhiintuneita autoja ei näkynyt lähettyvillä, joten tämä oli ilmeisesti jalankulkija joka oli yrittänyt ylittää vilkkaasti liikennöityä isoa tietä. Meitä on kielletty turvallisuussyistä pysähtymästä onnettomuuspaikoille, joten ajoimme vain ohi. Toisekseen tuon miehen auttamiseksi ei selvästikään ollut enää mitään tehtävissä, ja paikalle oli jo kerääntynyt ihmisiä.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Onnettomuuden näkeminen noin läheltä pisti kyllä ajattelemaan. Täällä Abujassakin näkee usein kolhiintuneita autoja tai lasinsiruja risteyksissä, mutta nopeudet ovat kuitenkin sen verran alhaisempia, että pahoja onnettomuuksia en ainakaan minä ole toistaiseksi nähnyt (eräs tuttava oli kylläkin nähnyt). Luin ennen tänne saapumista, että sairauksista ja rikoksista huolimatta liikenne on täällä suurin riski, ja tuon allekirjoitan ihan täysin. Ajaessa on tosiaankin pidettävä kieli keskellä suuta ja varauduttava siihen, että kanssa-autoilijat saattavat täysin odottamatta tehdä ihan mitä tahansa. Siis ihan mitä tahansa. Alkoholin juominen ja ajaminen on myös ihan tavallinen yhdistelmä, eikä siinä nähdä mitään ongelmaa.

 

Toinen inhottava seikka on se, että jos joutuu kolariin, niin ihmiset ottavat lain omiin käsiinsä ja saattavat käyttäytyä todella aggressiivisesti. Me olemme saaneet ohjeet että jos ajaa kolarin, niin on oman turvallisuuden takia välittömästi ajettava pois paikalta (vaikka kolari olisi pahakin) tai jos ei voi ajaa, niin on soitettava apua. Autosta ei saa missään tapauksessa mennä ulos.

 

Kaikesta tästä huolimatta en sittenkään ole valmis luopumaan autoilusta. Ensinnäkin taksinkuljettajan kyydissä istuminen ei välttämättä ole sen turvallisempaa kuin omalla autolla ajaminenkaan, sillä taksit ovat vanhoja ja huonokuntoisia autoja, ja kuskit ajavat tuhatta ja sataa. Toisekseen oma auto antaa niin paljon enemmän vapautta liikkumiseen että ilman sitä en haluaisi täällä olla. Yritämme siis edelleen sopeutua paikalliseen liikennekulttuuriin, ajella rauhallisesti ja toivoa ettei rysähdä.