Meillä oli tänään ensimmäinen tennistunti. Yhdet tuttavat suosittelivat omaa tennisopettajaansa, johon sitten otin yhteyttä. Tämä nigerialainen nuorimies tekikin hyvän ensivaikutelman: saapui sovittuun aikaan (!), puhuu selkeää englantia, sekä vaikuttaa mukavalta ja pätevältä tenniksenopettajalta. Pelasimme tunnin, eli juuri sen verran että mies ehti polttaa kasvonsa ja niskansa auringossa. Tai ei se nyt mitään kunnon pelaamista ollut, vaan harjoittelimme lyöntejä.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Seuraava oppitunti on jo huomenna. Tennisope oli nimittäin (yllätys yllätys) sitä mieltä, että treenit kerran viikossa eivät riitä mihinkään, vaan aloittelijan on harjoiteltava useamman kerran viikossa, jotta edistystä tapahtuisi. No, se on varmasti totta, vaikka epäilemättä opella voi myös olla oma lehmä ojassa. Sovimme siis että hän käy meillä kahdesti viikossa näin alkuun. Itse ajattelen, että järjestely on väliaikainen, ja kunhan opimme oikean tekniikan, niin voimme luopua opettajasta ja jatkaa pelailua omaan tahtiin. Tavoitteena nyt on kuitenkin vain oppia vähän alkeita, eikä tulla miksikään ammattilaiseksi. Mutta eihän sitä tiedä jos nälkä kasvaa syödessä...