Eli täällä sitä nyt taas ollaan. Ensimmäiset päivät Abujassa olivat vähän tukkoisia, mutta yllättävän pian täällä oloon sitten on kuitenkin taas tottunut. Nyt tuntuu jo ihan mukavalta olla täällä.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Suurin osa asioista on täällä ennallaan, mutta muutama juttu oli loman aikana muuttunut. Suurimman eron huomasimme liikenteessä: Toimivia liikennevaloja on enemmän kuin ennen joulua. Ainakin yhteen paikkaan oli myös tullut ihan uudet liikennevalot. Toisessa kohtaa tiessä olevat kuopat oli paikattu. Tämä on tosi tervetullut muutos, ja olisimme mielissämme, jos tämä projekti jatkuisi. Kaupunkia kiertävälle ohitustielle (jonka varrella asumme) laitettiin myös ennen joulua valopylväät, joten elämme toivossa, että valotkin sinne vielä ehkä saadaan.

 

Aloitimme muuten uuden harrastuksen: tenniksenpeluun. Pihallamme sijaitsevan tenniskentän innoittamana hankimme New Yorkista tennismailat, ja nyt viikonloppuna aloimme pelata. Meillä kummallakaan ei tosin ole minkäänlaista tenniksenpeluukokemusta, joten se pelaaminen on toistaiseksi vähän mitä on. Olemme harkinneet pestaavamme tennisopettajan, joka neuvoisi meitä alkuun niin että säästyisimme vääränlaisen tekniikan aiheuttamilta vammoilta.

 

Harmattan-kausi on täällä nyt ilmeisesti voimakkaimmillaan. Harmattan-tuuli on siis kylmä (?) tuuli, joka puhaltaa Saharasta ja tuo hiekkapölyä tullessaan. Auto oli siivottoman pölyinen lomalta saapuessamme, ja sitä saakin olla pesemässä nyt vähän väliä. Aurinko paistaa usein harmaan verhon takaa. Aamuisin on ihanan viileää (jopa 20 astetta) ja nigerialaiset pukeutuvat lämpimiin puseroihin ja jopa takkeihin (mikä on meikäläisestä ihan käsittämätöntä). Päivisin lämpötilat kyllä kipuavat 30 asteeseen ja ylikin. Kuivaa on ja ruoho kellanruskeaa.

 

Täytyy kyllä sanoa, että olen tykännyt ilmastosta täällä paljon enemmän kuin etukäteen luulin. Ensinnäkään kuumuus ei mielestäni yleensä ole mitenkään sietämätöntä, ja pystymme helposti lievittämään sitä ilmastointilaittein sekä kotona, töissä että autossa. Harvoinpa sitä tulee oltua suorassa auringonpaisteessa päivän kuumimpaan aikaan. Sadekausi, joka oli silloin kun tulimme, ei minusta ollut mitenkään tavattoman märkää aikaa, eikä tämä harmattanin aikakaan vaivaa meitä mitenkään. Oli siis oikeastaan ihan mukavaa palata tänne aurinkoon Pohjolan epävakaisesta talvesta...

 

Pakko vielä mainita, että nyt on vissiin hedelmäsesonki! Ostimme torilta lauantaina ananaksen ja vesimelonin. Ananas oli ihana, ja vesimeloni odottaa vielä syömistä. Nam nam.