Kuten jos joskus aiemmin taisin mainita, niin nigerialaiset ovat varsin uskonnollisia. Kristityt menevät sunnuntaisin kirkkoon, ja muslimit perjantaisin moskeijaan. Kysymys täällä ei kuulu: ”Käytkö kirkossa?” vaan ”Missä kirkossa käyt?”. Koululla jokainen opettajainkokous aloitettiin ja päätettiin rukouksella. Samoin on miehen työpaikalla, mutta koska heillä on usein läsnä molempien valtauskontojen edustajia, niin toinen rukouksista on siinä tapauksessa kristillinen ja toinen islamilainen rukous. Se ihmetyttääkin joskus, että miten nämä kaksi uskontoa elävät niin rauhallista rinnakkaiseloa. (Tottakai pinnan alla on varmaan paljon kaikenlaista, mutta tavallisessa arjessa se ei näy. Ainakaan täällä Abujassa ei ole ollut mitään mellakoita tms.)<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Uskonto on täällä paljon näkyvämpi osa elämää kuin Euroopassa, ja se vilahtelee puheessa tuon tuostakin. Jos vaikka on ollut sairaana, ja toinen kyselee vointia, niin jos sanoo että on jo parempi olo, niin tyypillinen vastaus on ”Thank God”. Toinen esimerkki on salsatunnilta, jossa opettaja saattaa tunnin päätteeksi sanoa ”God bless you” ja paljon paljon muitakin vastaavia esimerkkejä löytyy.

Tietysti jotkut asiat pistävät silmään, niin kuin esimerkiksi autojen koristelu uskonnollisilla iskulauseilla. Monien autojen takaosassa on tekstejä kuten ”Jesus lives” tms. Yhden kuorma-auton takaosaan oli maalattu iso Jeesus; suomalaisen rekka-auton perässä ei varmaankaan tuollaista näkisi. Yhtenä päivänä supermarketin käytävillä haahuillessani huomasin, että kaiuttimista tulee hengellistä musiikkia. Kollegoiden työpöydillä näkee usein kristillistä kirjallisuutta. Ja sitten on tosiaan kaikki ne yritysten nimet, joissa jotenkin viitataan uskontoon.