Lokakuu alkaa jo olla lopuillaan. Viikot tuntuvat menevän kauheata vauhtia. Johtuu varmaan siitä että on ollut niin paljon tekemistä. Töissä on välillä aikamoista haipakkaa, ja työpäivät ovat myös hiukan pidempiä kuin entisessä työpaikassa koululla. Sen lisäksi aloitin (viimevuotiseen tapaan) ranskankurssin, jotta saisin taas vähän heräteltyä uinuvaa kielitaitoa. Ranskalle on nimittäin ajoittain käyttöä töissä. Ranskan opintoja olen nyt siis tehnyt kahtena iltana viikossa, ja sen vuoksi aikaa tai energiaa ei oikein ole ollut esim. salsaamiselle. Ranskankurssi kuitenkin jatkuu enää pari viikkoa, ja sitten aion taas ehtiä tanssimaan. Tykkään uudesta työstä, mutta selkäni ja niskani eivät toimistotyöstä välitä, joten olisi senkin takia hyvä ehtiä vähän liikkumaan. Tennistä olemme sentään pelanneet joka viikonloppu, yleensä parikin kertaa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Sadekausi on ihan lopuillaan, jollei jo ihan kokonaankin ohi. Kuivan kauden myötä tulee myös kuumuus, ja nyt alkaa olla tosiaankin kuuma, kun aurinko porottaa täydeltä terältä. Olen joskus miettinyt, että esim. hikoilu on täällä saanut ihan uusia ulottuvuuksia. Tunnin tenniksenpeluun jälkeen on sekä shortsit että t-paita usein ihan läpimärät. Eihän se sinänsä haittaa, kun suihkuun pääsee heti, ja sisätiloissa pystyy lämpötilaa helposti säätelemään. Kuumuuden pitäisi kyllä taas hellittää hiukan kunhan lähestytään vuodenvaihdetta. Silloin harmattan-tuulen mukanaan tuoma hiekkapöly lievittää auringon paahtamista, ja lämpötilat varsinkin iltaisin ja öisin laskevat jonkun verran.

 

Kotiapulaisemme on edelleen äitiyslomalla, joten olemme aloittaneet viikkosiivoukset lauantai-aamuisin. Torakkakammo pitää siivousintoa kummasti yllä! Torakoita ei olekaan näkynyt, mutta viime viikonloppuna siivotessani löysin liskolta pudonneen hännän verhojen takaa. Olikohan kaverille tullut kiirelähtö... Kaikenlaisten elukoitten sietokyky on kyllä kasvanut täällä, mutta torakat ovat edelleenkin puistattavan inhottavia. Niitä ei kuitenkaan onneksi näe usein, jos siisteydestä muistaa pitää huolen. En itseasiassa muista olenko nähnyt yhtään torakkaa meillä sisällä sitten kesäloman.