Minulta on tihenevään tahtiin kyselty, aiommeko jäädä tänne vielä toiseksi vuodeksi. Vastaus on kyllä. Kahden vuoden pesti oli alkuperäinen suunnitelma, ja aiomme pysyä siinä. Mies ei tietenkään vielä ole saanut työsopimusta ensi vuodelle, mutta sehän olisikin ollut aivan liian varhaista tässä vaiheessa, ainakin nigerialaisen aikakäsityksen mukaan... Työsopimuksen puuttuminen johtaa sitten erilaisiin hankaluuksiin mm. viisumien uusimisessa, mikä puolestaan vaikeuttaa kesälomalle lähtöä. Mutta toivotaan nyt että asia jotenkin järjestyy.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Omalla kohdallani homman nimi on seuraava. Töitä on nyt jäljellä pari viikkoa: normaalia opetusta 1 vk, ja sen jälkeen päättäjäiset sekä opettajien omia järjestely- ja siivouspäiviä. Sitten minulla alkaa kesäloma. Miehellä ei sen sijaan ole vielä lomaa, joten ensialkuun aion toimittaa kotirouvan virkaa täällä Abujassa, mutta jossain vaiheessa kesää on tarkoitus suunnistaa lomalle Pohjolaan.

 

Kesäloman jälkeen aloitan uudessa työpaikassa. Vuosi opettajana on ollut kyllä kiinnostava ja antoisa, mutta kun mahdollisuuksia avautui muualla, niin päätin laittaa pisteen opettajanuralleni. En ehkä kuitenkaan koe olevani opettajatyyppiä, eikähän minulla ole siihen pätevyyttäkään. On sitäpaitsi mukavaa kokeilla jotain toisenlaista työtä vaihteeksi. Siirryn siistiin sisätyöhön eli minulle ennestään tutumpiin hallintohommiin.

 

Täytyy myöntää, että heikkoina hetkinä ajatus kotiinlähdöstä on houkutellut. Vaaraton liikenne, ei jatkuvia mahatauteja, kaupan hyllyt täynnä normaalia ruokaa, ei jatkuvaa kuumuutta... Mutta sitten taas toisaalta tuntuu ihan hyvältä kokea Afrikka-elämää vielä toinen vuosi. Tuntuisi siltä, että homma jäisi vähän kesken jos nyt lähtisi pois.

 

Nyt kun työpaikalla alkaa stressi helpottaa, niin olen ajatellut vihdoinkin kirjoittaa blogiin muutamasta asiasta, jotka ovat olleet mielessä jo pitkään: ihonväristä, hierarkiasta, uskonnollisuudesta jne. Eli lisää juttua on tulossa.