Mies lähti tänään sitten sinne Isoon Omenaan. Hän seisoo parhaillaan jonossa Lagosin lentokentällä, ja lennähtää ensi yönä rapakon taakse. Minä totuttelen olemaan yksin kotosalla seuraavat pari viikkoa. Onneksi on paljon tekemistä, joten eiköhän aika mene nopeasti. Kahden viikon päästä alkaa siis minun joululomani, ja minäkin suuntaan ensitöikseni New Yorkiin.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tulin juuri salsatunnilta. Salsasta on tullut uusi suosikkiharrastukseni; se on tosi hauskaa ja myös yllättävällä tavalla rankkaa. Aionkin salsata ahkerasti nämä pari viikkoa ennen joulua, jotta sitten voi syödä kinkkua hyvällä omallatunnolla. Tuossa salsassa on sekin kiva juttu, että on mukavaa huomata että vielä näinkin "vanhana" voi toteuttaa vanhoja haaveita ja aloittaa uusia harrastuksia.

 

Muutakin puuhaa on tiedossa. Huomenna pitää mennä koululle, kun meillä on joulumyyjäiset, joissa kaikki opettajat on talkoolaisina. Näitä joulumyyjäisiä on nyt vähän väliä. Viime viikonloppuna olimme amerikkalaisen koulun myyjäisissä, ja sieltä tulikin ostettua kaikenlaista.

 

Koulussa on joulujuhlaharjoitukset täydessä käynnissä, ja kahden ensi viikon aikana aion laulattaa joululauluja kyllästymiseen saakka. Eiköhän se joulujuhlakin vielä synny, vaikka välillä meinaa epätoivo iskeä. Arvatkaa muuten onko vähän outoa laulaa Lunta tulvillaan, Let it snow jne kun ulkona on +30 astetta.

 

Kun nämä pari viikkoa ovat kuluneet, alkaa sarjan seuraava osa, joka on tietysti nimeltään Eksynyt New Yorkissa…  J